Tietokoneiden ja sähköisen viestinnän kehitys on poistanut tilan ja ajan asettamat rajat. Voimme hankkia ja jakaa tietoa milloin ja missä tahansa (Horton, 2000). Samalla kun digitaaliset teknologiat juurtuvat yhä syvemmälle arjen eri osa-alueisiin, meille koulutuksesta kiinnostuneille tulee yhä kiireellisemmäksi ymmärtää niiden vaikutusta virallisten oppilaitosten ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen (Furlong & Davies, 2011). Toisaalta myös tutkijat käyttävät itse teknologiaa oppimisprosesseissa sekä arjessaan että akateemisessa työssään. Olen hyödyntänyt teknologiaa oppimisessa monesti, sekä kouluttajana että opiskelijana. Nykyään käytän sitä oppimisprosesseissani laajasti useilla eri tavoilla: suomen kielen taitojeni, akateemisen osaamiseni ja digitaitojeni kehittämiseen. Teknologia tarjoaakin minulle oppimisessa suuria mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa kerron tarkemmin kokemuksistani tietotekniikan hyödyntämisestä koulutusprosesseissa. Tällä hetkellä sovellan verkko-oppimista ja mobiilioppimista kolmella tavalla:
Kielten opiskelu,
Akateemisten taitojen kehittäminen,
Digitaitojen kartuttaminen.
Käytän teknologiaa oppimiseen (erityisesti mobiililaitteita) kaikkein aktiivisimmin kielenopiskelussani. Mobiiliavusteinen kieltenoppiminen (MALL) on mobiilioppimisen (mLearning) tutkimuksen osa-alue, joka herättää yhä enemmän tutkijoiden kiinnostusta. Kielellisten tietojen ja taitojen osalta useimmat tarkastellut tutkimukset käsittelevät sanaston omaksumista, kuuntelu- ja puhetaitoja sekä kielen omaksumista yleisemmällä tasolla. Katsauksessa nostetaan esiin useita MALL-menetelmän hyötyjä kielenoppimisessa, kuten mobiiliteknologian integroiminen sekä virallisiin että epävirallisiin ympäristöihin, oppimisen hauskuus, kun oppijat osallistetaan aitoihin oppimisympäristöihin, oppijoiden oma panos oppisisältöjen luomiseen sekä mobiililaitteiden käyttö kuuntelu- ja puhetaitojen tehokkaan harjoittelun tukena (Viberg & Grönlund, 2012). Mobiiliteknologiat tarjoavat monia etuja, kuten joustavuutta, edullisuutta, pienen koon ja käyttäjäystävällisyyttä, ja tutkijat selvittävät tapoja tukea kielenoppimista mobiiliteknologian avulla (Huang ym., 2012). Olen asunut Suomessa noin 11 kuukautta ja opiskellut suomea itsenäisesti erityisesti mobiilisovellusten (Erasmus+ OLC, Memrise, Suomen Taskussa jne.) ja YouTuben opetusvideoiden avulla. Tällaisen teknologian käyttö on todella tehokas ja hyödyllinen tapa oppia, ja olen itse kokenut useimmat edellä mainituista eduista. Minulle tärkeimpiä hyötyjä ovat olleet erityisesti joustavuus ja saavutettavuus. Laadukkaiden oppimateriaalien saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta on toinen etu. Kielenopiskelussa kokemani suurin haittapuoli on kuitenkin opettajan tai tuutorin puute; toisinaan vastaan tulee monimutkaisia kysymyksiä, joita olisi tarpeen kysyä opettajalta.
Mobiiliteknologiat tarjoavat monia etuja: joustavuutta, edullisuutta, pienen koon ja käyttäjäystävällisyyttä, ja tutkijat selvittävät tapoja hyödyntää mobiiliteknologiaa kielenoppimisen tukena.
Toiseksi hyödynnän teknologiaa akateemisissa opinnoissani. Verkkokurssit tarjoavat minulle mahdollisuuksia lukea oman alani tutkimusartikkeleita ja kannustavat osallistumaan korkeakoulutukseen sekä tutustumaan uuden kotimaan akateemiseen maailmaan. Tämä parantaa myös saavutettavuutta. Käytän teknologiaa oppimiseen myös kehittääkseni digitaitojani: suunnittelen ja kehitän verkkosivustoja sekä Android-sovelluksia. Verkosta löytyy helposti sopivia koodiesimerkkejä ja ratkaisuja käännösongelmiin. Lisäksi YouTuben ja Udemyn videopohjaiset verkko-oppitunnit ovat erittäin hyödyllisiä ja tehokkaita sekä uuden tiedon omaksumiseen että nykyisen osaamisen syventämiseen. Suurin haaste tähän liittyen on toisinaan tarvittava nopea laajakaistayhteys. Suosittelen painokkaasti itsenäisille verkko-opiskelijoille oppimistoiminnan ja tavoitteiden huolellista suunnittelua ennen oppimisprosessin aloittamista. Toisaalta arvioinnin puute on selkeä epäkohta, sillä oppijana tarvitsisin palautetta nähdäkseni omat virheeni. Tämä liittyy myös aiemmin mainitsemaani tuutorin puutteeseen. PÄÄTELMÄT Teknologian läsnäolo kaikkialla arjessa on vaikuttanut myös sen käyttöön oppimisprosesseissa. Joustavuus, saavutettavuus, jatkuvuus ja tehokkuus ovat keskeisimpiä etuja, joita olen oppimisessani kokenut. Toisaalta yhteysongelmat ja opettajan tarve tietyissä tilanteissa ovat haasteita. Suosittelen painokkaasti kaikille itsenäisille opiskelijoille oman oppimispolun tarkkaa suunnittelua ja jäsentämistä. LÄHTEET Horton, W. (2000). Designing web-based training: how to teach anyone, anywhere, anytime, Huang, Y.-M., Huang, Y.-M., Huang, S.-H., Lin, Y.-T. (2012). A ubiquitous English vocabulary learning system: Evidence of active/passive attitudes vs. usefulness/ease-of-use. John F., Davies C. (2011). Young people, new technologies and learning at home: taking context seriously. MacLAeod J., Yang H., Shi Y. (2019). Systematic Review of Technology Enabled Active Learning Classrooms in Higher Education Viberg O., Grönlund A. (2012). Mobile-Assisted Language Learning: A Literature Review